Ei vaan osaa lopettaa, jäi näperrysvaihde vielä luukkujen teosta päälle. Tai sitten keksin uusia pikkuprojekteja, ettei tarvitse käydä käsillä olevan talon portaikon kimppuun. Se on viheliäinen! Jo se on melkein vuoden odottanutkin. Ehkä odottaa vielä toisenkin.
Tällä välillä kävin inspiroitumassa Marian kurssilla, suosittelen lämpimästi muillekin. Kimpassa on kiva tehdä, kerrankin joku muu hoitaa ruoan laiton kotona, minä voin keskittyä vain ja ainoastaan askarteluun, ihanaa!
Tässä ensimmäiset ikinä tekemäni piparkakkutalot, eikä nämäkään ole syötävät :). Kurssipäivänä sain tehtyä osat, kotona kasasin.